lauantai 9. helmikuuta 2019

"Tämä tunti sopii kaikille!" TODELLAKO?





… Pohdintaa ja ajatuksen virtaa aiheesta ”Tämä tunti sopii kaikille.” Olen näiden ohjaus vuosien aikana oppinut omista virheistäni paljon ja vuodet ovat myös opettaneet näkemää asioita eri näkökulmista katsottuna.  Tiedän, että aihe saa ohjaajat puolustuskannalle ja sanomaan: ”Asiakkaat voivat kyllä halutessaan muokata tuntiaan itselleen sopivaksi.”

    Saanenko olla asiasta hieman erimieltä… 😉 😉 Näin ei oikeasti ole!


Mietitäänpä asioita rasituksensietokyvyn, motoristen taitojen ja motiivien näkökulmasta katsottuna ja verrataan asiakkaiden liikunnallisia resursseja meihin ohjaajiin. Vertaaminen auttaa ymmärtämään ohjaajien ja ohjattavien liikunnallisia eroja. Se auttaa myös meitä ymmärtämään eroja eri kohderyhmien välillä.

Kun näkemys ja ymmärrys eri kohderyhminen resursseja ja kykyja kohtaan kasvaa osaamme palvella asiakkaitamme paremmin ja pystymme tuottamaan palveluita, jotka palvelevat paremmin asiakkaidemme liikunnallisa tarpeita. Erikohderyhmään kuuluvat asiakkaat kokevat liikunnan eritavoin, he ovat myös motorisesti ja motivaatioltaan hyvin erilaisia. Jotta voimme palvella asiakkaitamme hyvin, näitä eroja tulee ymmärtää.

Jaan asiakaspinnan karkeasti aloittelijoihin, perusliikkuviin ja aktiiveihin. Jakoon vaikuttavat asiakasryhmien fyysiset resurssit, motoriset taidot ja liikunnalliset motiivit.  Alla olevat kaaviot antavat myös selitystä sille, miksi meidän ohjaajien on helppoa palvella aktiiveja ja miksi meidän on vaikea asettua perusliikkuvan ja varsinkin aloittelevan asiakkaan jalkoihin. 

Toivon, että tämä juttu herättäisi ajatuksia työstämme ja kenelle me todellisuudessa sitä teemme ja mitä meidän tulisi huomioida tunteja suunnitellessa, jotta voisimme palvella eri kohderyhmiin kuuluvien liikunnallisia tarpeita paremmin laadullisesti ja sisällöllisesti. Näin tekisimme liikunnasta asiakkaillemme mielekkäämpää, houkuttelevampaa, motivoivampaa ja palkitsevampaa.  


AKTIIVILIIKKUJA vs. PERUSLIIKKUVA
Tällä hetkellä liikunta on sisällöllisesti ja mielikuvallisesti hyvin "Fitness" painotteinen. Se palvelee hyvin hyväkuntoisia, nuoria-aikuisia ja aktiiviliikkujia. Hyvä niin. Tosia asia on kuitenkin se, että tämän hetkinen trendi karsii paljon potentiaalisia liikkujia liikunnan parista pois. Suurin osa liikkuvasta väestöstä kuuluu tavallisiin perusliikkuviin. He ovat fyysisiltä resursseiltaan, motorisilta taidoiltaan ja liikunnallisilta motiiveiltaan hyvin erilaisia kuin aktiiviset liikkujat. Minusta näitä kohderyhmiä voisi palvella hyvin rinnatusten, kun asiakkaiden liikunnallisia resursseja ymmärrettäisiin paremmin. 

Kyllä, fakta on se, ettemme koskaan saa kaikkia liikkumaan... Mutta väitän, että voisimme tehdä liikunnasta lähestyttävämpää ja houkuttelevampaa useammalle asiakkaillemme, jos liikunta olisi tehoiltaan, sisällöltään ja mielikuvaltaan lähempänä asiakkaidemme tarpeita. Tosiasia on, ettei...

...aktiivisia nuoria-aikuisia, perusliikkuvia ja keski-ikäisiä saatikka aloittelevia asiakkaita palvella samoilla tunneilla, vaikka kuinka kaunis ajatus olisikin. Tämä on raaka tosiasia, mikä pitäisi liikunta-alalla ymmärtää. Liikunta koetaan houkuttelevan silloin, kun siihin pystyy samaistumaan. Tavallinen perusliikkuja ei pysty samaistumaan tämän hetkiseen Fitness- trendiin.

Jotta hapatukseni saisi lihaa luiden ympärille pistetään ohjaajat, aloittelevat, perusliikkujat ja aktiiviset asiakkaat samalle janalle.  Asteikolle 1-10.  Verrataanpa heidän liikunnallisia resurssejaan keskenään.




Aloitetaan OHJAAJAT vs. AKTIIVILIIKKUJAT

Ohjaajat ovat tottuneet fyysiseen kovaankin kuormitukseen ja psyykkisesti usein myös nauttivat siitä ja ovat hyvin motivoituneita tekemään harjoitteita. Lisäksi ohjaajilla on usein hyvä liikeaisti ja kehon tuntemus.

Kun ohjaajat asetetaan liikunnallisilta resursseiltaan "harjoitusjanalle" 1-10, asettuvat he taidoiltaan, liikunnallisilta resursseiltaan ja motiiveiltaan janan yläpäähän välille (8) 9-10.


Kun asiaa katsotaan aktiiviliikkujien näkökulmasta, ”operoivat” he 😉 suorituskyvyltään, taidoiltaan ja motiiveiltaan myös janan yläasteikolla, tasolla 8-10.  Tämän vuoksi meidän ohjaajien on helppo palvella aktiiviliikkujia. Kysymys on samakaltaisuudesta. Tästä herääkin kysymys, onko ohjaajan ammattitaitoa se, että palvelemme sitä kohderyhmää, johon itse kuulumme? 










Seuraavaksi ALOITTELEVAT vs. OHJAAJAT

Pistetäänpä sitten aloittelevan ja ohjaajan resurssit samaan janaan.  Mikäli uskaltaa rehellisesti ja faktoja kaihtamatta katsoa totuutta silmiin... Toden totta, olemme aloittelijoiden kanssa janan ääripäissä aivan kaikessa liikunnallisuudessa. Kun "Tämä tunti sopii kaikille" lausahdusta punnitsee ammatillisesti ja pysähtyy oikeasti pohtimaan asiakkaidemme resursseja, on lauseen tuoma älämölö minusta ammattitaidon, osaamisen ja ymmärryksen irvikuva. Suokaa anteeksi, mutta näin ajattelen.


Aloittelevat asiakkaat ovat fyysisiltä resursseiltaan, motorisilta taidoiltaan ja liikunnallisista motiiveiltaan täysin eri asteikoilla, kuin me ohjaajat. Janalle asetettaessa aloittelijat asettuvat resursseiltaan tasolle 1-3. Tähän ryhmään kuuluvat eivät ole tottuneet liikunnan tuomiin fyysisiin muutoksiin. Reipas liikunta voi heistä tuntua jo epämiellyttävälle kovasta kuormituksesta puhumattakaan. Kehon liikeaisti ja hallinta saattaa olla jokseenkin hukassa ja uuden oppiminen haasteellista. Motiivi liikuntaan on häilyvä. Kun tällainen asiakas pistetään ”Tunnille, joka sopii kaikille.” iskee noutaja ennen kuin huomaakaan ja se vähäinenkin liikunnan innostus ja luottamus liikuntapalveluihin katoaa.  

Usein kuulee sanonnan "Asiakkaat voivat kyllä halutessaan muokata tuntia itselleen sopivaksi." Tätäkään en tohtisi kuulla kenenkään ohjaajan suusta. Jos näin ajattelet... pyydän sinua hetkeksi pysähtymään ja miettimään asiaa oikeasti.


Tällä tarkoitan sitä, ettei aloittelevilla asiakkaalla juurikaan ole fyysisiä resursseja, eikä osaamista, eikä tietoa, eikä olemassa olevaa liikepankkia mistä he muokkaisivat/ammentaisivat tunnista oman näköisekseen. Tätä kohderyhmää ei siis voi tunnin aikana vastuuttaa muokkaamaan tuntia helpommaksi, koska heillä ei kerta kaikkiaan riitä siihen osaamista. Jos rehellisiä ollaan.

Harva aloitteleva asiakas osaa/ymmärtää/kehtaa tehdä liikkeitä toisin kuin ohjaaja, vaikka ohjaaja kuinka hyvin näyttäisikin helpomman vaihtoehdon. Aloittelija ”taistelee” ja sinnittelee tunnin läpi niin kuin ohjaaja sen näyttää. Tunnin jälkeen aloitteleva poistuu nolona/äreänä/lannistuneena tunnilta pois ja muutaman vastaavan kokemuksen jälkeen hän on lopullisesti menetetty asiakas!



PERUSLIIKKUJAT vs. OHJAAJAT
Seuraavaksi asettaudutaan näiden kahden ääripään väliin. Kohderyhmästä käytän nimeä perusliikkuvat, jotka ovat mentaalisesti hyvinkin motivoituneita. He liikkuvat usein säännöllisesti 2-3x viikossa. He nauttivat reippaasta liikunnasta, mutta kovatehoisen liikunnan he kokevat epämiellyttävänä. Tämä kohderyhmä ei siis nauti kehon ylikuormittamisesta ja äärirajoille viemisestä. Tähän kohderyhmään kuuluvat asiakkaat liikkuvat usein terveyden ja jaksamisen näkökulmasta katsottuna. Tavallisilla perusliikkuvilla on osaamista, kykyä ja taitoa muokata tuntia itselleen sopivammaksi, mikäli tunti tuntuu liian raskaalle tai kevyelle.


Lähtökohtaisesti ajateltuna asiakkaiden ei pitäisi tunneilla kovinkaan usein joutua
muokkaamaan tuntia itselleen sopivaksi. Meidän ammattilaisina tulisi ymmärtää asiakkaiden resursseja niin hyvin, että asiakkaat voivat huoletta ja vaivatta suoriutua tunneista läpi ilman suurempia liikevariaatioita. Ja ennen kaikkea niin, että he kokevat tunneillamme onnistumista ja liikunnan iloa.


Tämä kohderyhmä kaipaa reipasta ja tehokasta tekemistä, mutta ei kehon kurmuuttamista ja äärirajoille vetämistä, mistä taasen aktiivit nauttivat ja jopa haluavat sitä.  Tässä siis syy siihen miksi perusliikkuvia ja aktiivejakaan ei voi pistää samoille tunneille heilumaan. Perusliikkuva kokee kovan liikunnan epämiellyttävänä, mutta tsemppaa muutaman kerran tällaisen tunnin läpi ja poistuu tämän jälkeen hiljaa hiiskumatta takavasemmalle ja on menetetty asiakas.

Kun perusliikkuvat asetetaan liikunnallisilta resursseiltaan janalle, he asettuvat kauniisti janan puoliväliin tasolle 4-8. Tosia asia on, että suurin osa palveltavasta asiakaspinnasta asettuu tälle asteikolle. Mutta kuka huomio tämän kohderyhmän liikunnallisia resursseja ja tarpeita laadukkaasti ja tasalaatuisesti tällä hetkellä? Onko tämän kohderyhmän liikunnalliset tarpeet jääneet ”fitness” trendin ja hypetyksen alle???




Liikunnalliset tarpeet = asiakasvirta
Meidän ohjaajien tulisi oppi asettumaan paremmin asiakkaidemme jalkoihin. Tunteja ei pitäisi tehdä asenteella ”tämä tunti sopii kaikille”, koska niin ei vaan ole. Varmin tapa saada uusi asiakasvirta katkeamaan ja asiakkaat poistumaan palvelun piiristä, jos palveluiden sisällöt eivät palvele asiakkaiden liikunnallisia tarpeita. Tämä meidän ohjaajien ja yrittäjien olisi tiedostettava paremmin, jotta voimme palvella asiakkaitamme paremmin.



Mikäli koit, että ajatuksessani on jutun juurta ja haluaisit lukea lisää ajatuksiani ohjaustyöstä ja siitä mitä 28- vuotinen ura on minulle opettanut, voit halutessasi rekisteröityä uutiskirje listalleni TÄSTÄ.

Mikäli haluat tietää lisää minusta ja siitä mitä teen ja ketä haluan palvella tekemisilläni, saat lisää tietoa minusta ja tekemisistäni NÄILTÄ sivuilta.


Facebook

torstai 7. helmikuuta 2019

”Hyvä ohjaaja on sellainen, joka pystyy vetämään tunnin näyttämättä/tekemättä mitään. Siinä tavoitetta!”




Luin otsikon ”oivalluksen” ohjaajien käymästä keskusteluketjusta. Otsikon "oivallus" sai minut pysähtymään hyvin hämmentyneenä. Pohdin, mitä rivien välistä voisi lukea? 





Mielestäni ”oivalluksesta” pystyi lukemaan paljon hyvää…  Kirjoittaja on luultavammin nuorehko hyväkuntoinen ja hyvin innostunut ohjaaja, jolla on työkokemusta takana muutamia vuosia. Kirjoittajalla on myös hyvin vahva näkemys osaamisestaan ja siitä, millainen hyvä ohjaaja on.  Oletan kirjoittaja olevan hyvin liikunnallinen, jäntevä ja treenattu aktiiviliikkuja, jolla on keho hallussa, liikeaistit kohdallaan ja ammatillinen itsetunto kova. Positiivisia juttuja paljon.



… Mutta… Kommentti paljastaa myös, jotain pintaa syvemmältä… sitä mitä meidän ohjaajien olisi hyvä välillä pysähtyä miettimään… Ketä me palvelemme ja miten? Mikä on oikeastaan hyvän ohjaajan merkki? Ja mikä on tehtävämme työssämme? 



 



AJATUKSIA...

Muistakaa, että asioita voidaan katsoa monesta näkövinkkelistä. Oikeaa ja väärää tapaa ei ole olemassakaan. Siksi en puutu siihen, miten kukin vetää tuntinsa, koska aihe olisi loppumaton suo… Ohjaus tyyliin vaikuttavat laji, jota ohjataan. Ohjaajan persoona sekä hänen liikunnalliset arvot ja taustat. Ohjaajan kokemuksen tuoma näkemys. Lisäksi kunkin ohjaajan oma työmoraali ja ajattelutapa sekä minä kuva.  Yhtä oikeaa tapaa ei siis ole, mutta joitain asioita ohjaamisessa on hyvä muistaa ja siksi haluan heittää ajatuksen ilmoille. Teksteilläni haluan ravistella niitä ohjaaja, jotka haluavat kehittyä työssään ja ovat valmiita haastamaan omaa ajatteluaan oppiakseen ja nähdäkseen ohjaajan työn isommassa mittakaavassa.



Tässäpä karkeaa pinta hajatelmaa asiakkaiden opettamisesta ja ohjaamisesta… Taivaan tosi on se, ettemme pysty tunneillamme miellyttämään kaikkia, varsinkaan silloin, kun salillinen asiakkaita koostuu aktiivien, perusliikkuvien ja aloittelijoiden sekamelskasta. Nämä kohderyhmät ovat hyvin erilaisia fyysisiltä resurseiltaan, motorisilta taidoiltaan ja liikunnallisilta motiiveiltaan. He siis suorittavat ja kokevat tunnin hyvin eri tavoin. Mutta nyt emme keskity siihen, miten näitä kohderyhmiä voisi huomioida tunneilla paremmin, vaan keskitymme otsikon tuomaan ajatukseen.




Heitänpä kysymyksen ilmoille... 

Mitä kohderyhmää yllä oleva ”otsikko” palvelee? Mitä kohderyhmää ohjaaja voi ohjata vain auditiivisesti? Minulla on tähän toki mielipiteeni ja aion sen kyllä perustella. Mikäli sinun mieleesi tuli sanat ”ei ketään”, olen kanssasi samaa mieltä.



Asiakkaat oppivat asioita kolmella eri tavalla kuulemalla (auditiivisesti), näkemällä (visuaalisesti) sekä koskettamalla (kinesteettisesti). On toki totta, että auditiivisuuden määrää vaihtelee tunneittain, mutta pelkkään auditiivisuuteen perustuvaa ohjaamista en kyllä suosittele kenellekään ja se ei mielestäni ole hyvän ohjaajan merkki. Mielestäni jotain uupuu opitusta tai ymmärryksestä, jos näin ajattelee. Asiakkaiden oppimistavat voidaan karkeasti jakaa aktiiveihin, perusliikkuviin ja aloittelijoihin. Koska kyseiset kohderyhmät aistivat omaa kehoaan hyvin eritavoin, siksi he myös hahmottavat opittavaa asiaa hyvin eritavoin.





AUDITIIVISUUS...

Asiakkaiden taitojen kehittyessä ja karttuessa auditiivisuus nostaa asemaansa, mutta se ei koskaan poista visuaalisen opettamisen tärkeyttä ja ensisijaisuutta. Pelkkä auditiivisuus ei siis riitä ohjaamisessa, minkään kohderyhmän kohdalla ei edes aktiiviliikkujien. Asiakkaille on aina hyvä kerrata liikemallit ja tekniikat.



VISUAALISUUS...

Peilataanpa opettamista hetki perusliikkuvien ja aloittelevien silmin. Näille kohderyhmille ei auditiivisuus riitä ohjeistukseksi, koska liikkeen hahmotuskyky, kehonaistimus eikä taidot riitä korjaamaan liikesuoritusta pelkän auditiivisen ohjauksen nojalla, se on hyvä muistaa. 




Perusliikkuva ja aloittelijat tarvitsee visuaalisen mallin ja auditiivisen opastuksen, jotta heidän keho alkaa hiljalleen oppia ja mieli alkaa ymmärtämään, mitä liikkeessä tapahtuu, miltä ja missä se tuntuu. Kun liikemalli iskostuu sarveiskalvoille riittävän monta kertaa ja asiakas kuulee hienosäätö ohjeet, oppii hän hiljalleen toteuttamaan liikkeen paremmin ja loppujen lopuksi auditiivisuus riittää. Lähtökohta liikkeitä ja tuntia ohjatessa on se, että ohjaaja näyttää liikkeen johdetusti tai esimerkkinä ennen liikesuoritusta ja muistuttaa asiakkaita liikkeen kulmakivistä. On hyvä muistaa, että opetustyyli vaihtelee laji kohtaisesti, mutta minkään lajin kohdalla ei pelkkä auditiivisuus riitä, jos tunnilla on sekalainen seurakunta asiakkaita.




KINESTEETTISET OPPIJAT
Auditiivisten aktiivien ja visuaalisten perusliikkujien  ja aloittelijoiden lisäksi on hyvä muistaa, että tunneilla käy myös niitä asiakkaita, jotka ovat kinesteettisiä oppijoita. Siinä onkin ihmettelemistä! Heille on aivan sama, mitä sanot tai teet heidän edessään… heillä ei vaan kerta kaikkiaan kehon aistimus ja ymmärrys riitä hahmottamaan liikettä. Nämä ovat asiakkaita, joille opettaminen tulisi tapahtua koskettamalla ja liikettä selkeästi ohjeistamalla. Valitettavasti ryhmäliikuntatuntia ohjatessa kinesteettinen ohjaaminen on äärimmäisen haastavaa rajallisen ajan tai tuntien asettamien raamien vuoksi.  

Mietin usein kinesteettisten asiakkaiden kohdalla opettamista lajikohtaisesti. Onko kysymyksessä laji, jossa vammautumisriski on suuri virhe tekniikan vuoksi? Vai… Onko kysymys lajista, jossa vammautumisriskiä ei juuri ole, vaikka tekniikka ei ihan kotipesään menekään?  Teen kinesteettisten asiakkaiden kohdalla "riski- ja motiivianalyysin" ja sen jälkeen reagoin tarvittavalla tavalla. Jos näen vammautumisriski olevan olennainen, puutun asiaan. Mikäli riskiä ei juurikaan ole, annan asiakkaan liikkua omalla tyylillään, jotta liikunnallinen motiivi säilyisi.  Kinesteettiset oppijat ovat todella haasteellisia asiakkaita ryhmäliikuntatunneilla, suosittelen katsomaan ja pohtimaan asiaa aina asiakkaan näkökulmasta ja lajikohtaisesti.  Tähän vaaditaan osaavaa ja inhimillistä ohjaajan silmää.







Tässäpä pohdintaa siitä, miksi menin niin hämilleni otsikon hämmentävästä sisällöstä. Minusta ohjaajan tulee ohjatessaan aina käyttää sekä auditiivista että visuaalista ohjaamistapaa, oli tuntilaiset sitten aktiiveja, perusliikkuvia tai aloittelijoita. Lisäksi ohjaaja voi käyttää kinesteettistä ohjaamistapaa, mikäli se on tunnin rakenteen ja sisällön puitteissa mahdollista. 

Pelkkään auditiiviseen ohjaamiseen en kannusta ketään, se ei mielestäni ole hyvän ohjaajan mittari, kun asiaa katsotaan asiakkaiden ja oppimisen näkökulmasta.  Aktiiveja, perusliikkuvia ja aloittelijoita tulisi palvella eri tavoin niin tunti sisällöllisesti kuin opetuksellisestikin. Jotta ohjaajina voimme palvella asiakkaitamme hyvin, tulisi meidän oppia ymmärtämään asiakkaidemme resursseja ja tarpeita paremmin. 

Tällainen aivomyrsky tällä kertaa…  mutta…






… Ennen kuin lopetan heitä pienen ajatuksen ilmoille... oppimisesta ja visuaalisuudesta… 

Koska suurin osa asiakkaistamme on visuaalisia oppijoita, on näyttämine ja itse puhtaalla tekniikalla tekeminen ohjaajan työssä arvossa arvaamattomassa, kun ryhmiä ohjataan. Visuaalisen oppimisen tehokkuuden saattaa hyvin huomata, kun menee tuuraamaan toista ohjaajaa... tai tarkkailee omaa tekemistään ja peilaa sitä omien asiakkaidensa kautta.
Otetaanpa kyykky käsittelyyn… Kyykky on usein hyvä esimerkki visuaalisesta oppimisesta… 

Kyykkyä tehdessä joillain ohjaajilla on maneerina keinauttaa lantio alle liikkeen lopussa  ja useat asiakkaat luulevat tämän kuuluvan asiaan ja kopioivat tekniikan automaattisesti ohjaajalta. Asiakkaat eivät ymmärrä, ettei lantion keinuttaminen liikkeen lopussa ole tarkoituksenmukaista, mikäli ohjaaja sen tekee. Tällainen maneeri näkyy selkeästi niiden ohjaajien asiakkaista, joilla maneeri on käytössä. Ihmiset todella mallioppivat asioita ja karrikoivat oppiäitejään ja isään yllättävänkin tarkasti. Tämän vuoksi meidän tulee tietää mitä teemme ja miksi teemme.






Toivottavasti teksti herätti ajatuksia ja sai ajattelemaan opettamisen ja oppimisen monipuolisuutta tarkemmin. Toivon myös, että jokunen havahtuu kiinnittämään huomioita omaan tekemiseensä, koska asiakkaat mallentavat ohjaajaansa äärimmäisen tarkasti.

Kun juttelen nuorempien kollegoiden kanssa ohjaamisesta ja siitä mikä on mielestäni työmme perusta ja lähtökohta, sanoin usein: ”Meidän tehtävä ei ole asiakkaiden edessä näyttää sitä mitä me osaamme ja taidamme. Meidän tehtävä on opettaa, ohjata ja neuvoa asiakkaitamme, siksi tekemisellämme on oikeasti väliä.

Meidän täytyy ymmärtää, ketä palvelemme ja miten palvelemme, koska erikohderyhmiin kuuluvia asiakkaita ei palvella samoin. Meidän ohjaajien tulee tehdä tätä työtä asiakkaillemme ei meille itsellemme. Me ohjaajat emme paini samassa sarjassa tavallisten liikkujien kanssa. Meidän tulisi oppia ymmärtämään eri kohderyhmien liikunnallisia resursseja, jotta meistä tulee hyviä ohjaajia ja oppisimme palvelemaan asiakkaitamme paremmin.”




Mikäli koit, että ajatuksessani on jutun juurta ja haluaisit lukea lisää ajatuksiani ohjaustyöstä ja siitä mitä 28- vuotinen ura on minulle opettanut, voit halutessasi rekisteröityä uutiskirje listalleni TÄSTÄ.


Mikäli haluat tietää lisää minusta ja siitä mitä teen ja ketä haluan palvella tekemisilläni, saat lisää tietoa minusta ja tekemisistäni NÄILTÄ sivuilta.


"Tämä tunti sopii kaikille!" TODELLAKO?

… Pohdintaa ja ajatuksen virtaa aiheesta ”Tämä tunti sopii kaikille.” Olen näiden ohjaus vuosien aikana oppinut omista virheistä...